Aino Health blog

Yksilön työkykyä kuvaa työkykytalo ja sen ympäristö.  

Mielenterveysongelmat aiheuttavat paljon sairauspoissaoloja ja etenkin nuorten keskuudessa ne ovat yleisin syy työkyvyttömyyteen. Mielenterveyshäiriöt johtavat myös työkyvyttömyyseläketilastoja. Valtion, kuntien ja kirkon työntekijöistä noin 5500 henkilöä jäi työkyvyttömyyseläkkeelle vuonna 2020 ja mielenterveyssyyt yhdessä tuki- ja liikuntaelinsairauksien olivat eläkkeiden yleisimmät syyt. Mielenterveysongelmista johtuva työkyvyttömyys kuormittaa siten myös julkista sektoria, jossa henkilökunnan riittävyys ja työvoiman saatavuus ovat tunnistettuja haasteita.  

20-vuotias Pihlajalinna on yksi Suomen johtavista yksityisistä sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden tuottajista. Yhtiö palvelee yksityishenkilöitä, yrityksiä, vakuutusyhtiöitä ja julkisyhteisöjä, kuten kuntia ja sairaanhoitopiirejä. Pihlajalinna tuottaa muun muassa lääkärivastaanottopalveluita, erikoissairaanhoitoa, päivystyspalveluita, monipuolisia kirurgisia palveluita, työterveyshuoltoa, hammashoitoa ja hyvinvointipalveluja ympäri Suomen. Lisäksi yhtiö tarjoaa julkisyhteisöille innovatiivisia sosiaali- ja terveydenhuoltomalleja. 

Tulevien hyvinvointialueiden suurimpana haasteena on terveydenhoitohenkilökunnan riittävyys. Kevan tutkimuksen mukaan hoitoalan tehtävissä keskimääräinen vuotuinen sairaspoissaolojen lukumäärä on 21-29 päivää, kun normaali taso olisi keskimäärin 6-7 päivää, ja tyydyttävään tulokseen päästäisiin 11 päivän keskimääräisellä poissaololla per työntekijä.

Parannettavaa on siis jopa 10-23 päivää jokaista työntekijää kohden, joka tarkoittaa hyvinvointialueiden n. 175000 henkilön osalta yhteensä 1.75 - 4 miljoonaa työpäivää lisäresurssina vuodessa. Parannuksen myötä alueet saisivat käyttöönsä säästönä 4800 - 11100 kokoaikaista lisäresurssia, jokaiselle hyvinvointialueelle tämä tarkoittaisi 200 - 480 henkilöä. Tai vaihtoehtoisesti osa tästä säästöstä voitaisiin kohdentaa hoitohenkilökunnan palkkauksen kohentamiseen.