Työkykyjohtamisen toteuttamisessa on usein haasteena projektien jatkuvuuden varmistaminen ja investoinnin perusteleminen ylemmälle johdolle. Miten työkykyjohtamisen hankkeet voi perustella niin, että myös johto ymmärtää pitkäjänteisen työkykyjohtamisen edut?
Tässä muutama vinkki, miten saat budjettia työkykyjohtamisen hankkeisiin organisaatiossasi.
Ainon kokemuksen mukaan johtoryhmissä on jo paljon ymmärrystä työhyvinvoinnin merkityksestä organisaation tuottavuudelle. Kuitenkin panostukset tähän asiaan ovat yleensä suhteellisen vähäisiä ja työhyvinvointia ei nähdä investointina, vaan pikemminkin kuluna.
Työhyvinvoinnin edut siis tiedetään, mutta budjetin saaminen pitkäaikaisiin hankkeisiin takkuaa.
Haasteena työhyvinvoinnin arvon mittaaminen
Terveys ja hyvinvointi ovat kasvattaneet strategista arvoa yrityksissä, mutta haaste on tällä hetkellä työhyvinvoinnin arvon mittaaminen. Työhyvinvoinnilta puuttuvat liiketoiminnalliset mittarit, joilla arvo voidaan konkretisoida euromääräisiksi luvuiksi.
Työhyvinvointi tarvitsee lukuja, joita myös talousjohto ymmärtää. Esimerkiksi Gallupin tutkimuksen mukaan yrityksillä, jotka panostavat työntekijöiden sitouttamiseen, on 147 % parempi osakekohtainen tulos (EPS) verrattuna kilpailijoihinsa. Myös McKinsey on mitannut 5 x parempaa tuottoa yrityksille, joiden työntekijät ovat sitoutuneita työhönsä. Muun muassa tällaisten lukujen kautta asia konkretisoituu – ja työhyvinvoinnin arvo nousee.
Työhyvinvoinnin mittaaminen on avainasemassa perustellessa työkykyjohtamisen hankkeita johdolle. Mittaaminen on kriittistä, sillä investoinnit työhyvinvointiin näyttäytyvät kuluna niin kauan, kunnes vaikuttavuutta mitataan oikeilla mittareilla.
"Tehokkain tapa saada resursseja
työkykyjohtamiseen on tehdä siitä mitattavaa."
Tehokkain tapa saada resursseja työkykyjohtamiseen on siis tehdä siitä mitattavaa – lukuja, business caseja, ja investoinnin tuottolaskelmia. Työkykyjohtamisen investointi täytyy perustella kuten mikä tahansa muukin investointi.
Ideaalitilanteessa HR pystyy kommunikoimaan johdolle, että työkykyjohtamisella vaikutetaan loppupeleissä liiketoiminnan tulokseen, kustannusrakenteisiin, kasvuun ja sitoutumiseen. Lisäksi kun tähän kylkeen esitetään vedenpitävä business case, ovat vasta-argumentit jo vähissä.
Mitattavuuden kautta saadaan paitsi budjettia, päästään käsiksi myös tiedolla johtamiseen. Lukujen perusteella tiedetään, että toiminnalla on vaikuttavuutta ja voidaan ohjata resursseja sinne, missä niitä tarvitaan.
Me Ainolla otimme mitattavuuden haasteen vastaan ja kehitimme työkykyjohtamisen säästöpotentiaalin mittaamiseen työkalun, Business Health Indexin. BHindexin tavoitteena on antaa HR:lle välineet työkykyjohtamisen hankkeen perustelemiseen euromääräisin luvuin. Business Health Index kokretisoi työkyvyn ja -hyvinvoinnin euroiksi ja antaa konkreettiset etenemisvinkit työkykyjohtamisen toimiin tulevaisuuteen. Helposti ja nopeasti, ilman suuria investointeja.
Lue lisää Business Health Indexin toteutuksesta ja lataa ilmainen e-kirja.
E-kirjassa kerromme mm.
- Miten Business Health Index lasketaan?
- Miten selvitetään työkykyjohtamisen vuotuinen säästöpotentiaali?
- Miksi työkykyjohtaminen on juuri nyt erityisen ajankohtaista?
- Lataa e-kirja ja lue lisää!
Lue myös:
Miten mitata työkykyjohtamisen investoinnin tuottavuutta?
